Tutkimusmatkalla

- näsäviisastelu, turhien kysymyksien kysely, typeränä oleminen, ja kutsumalla mua herra uros vanhus tai jotain muuta sen tapaista. nimeni on kurotora joten muista se kun saavumme perille joskus, mutta ennen kaikkea jos tulee tappelu et sekannu siihen tai pakene urokset ei juokse karkuun velvollisuuksiaan joten muita tuo

vanhus talusteli katsoen välillä pentua mutta eteenpäin tarkkaillen ettei vaan vastaan tulisi muita hankaluuksia.

- Selvä...
Yukimura hiljeni täysin tuon jälkeen ja jatkoi Kurotoran seuraamista herkeämättä. Tästä tulisi varsin pitkäkestoinen matka.
"Mitähän tästäkin tulee?"
Uros tuumi mielessään.

vanhus tallustei vain eteenpään välittämättä pennuta. se loikki kaatuneiden puitten yli ja kierteli paikkoja jos huomasi jotain epämääräistä. se lähinnä kiersi epämielyttäviä henkilöitä ihan vain pennun turvallisuudeksi. vaikka kurotora its halusi taistella onhan hän olut isä myös ja tiesi miten suojella pentuja. aikanaan se pysähtyi vilkaisemaan pentua.
- miksi noin hiljaa? veikös sammakko kielesi

- Hm?
Pentu puikkelehti välillä puiden ali taikka loikkasi välillä puiden päältä, kierellen paikkoja urosta seuraten, kunnes toinen pysähtyi itsekin ja jäi tuijottamaan kai-koiraa.
- Kunhan olen vain mietteissäni tästä matkasta. Kurotora, saanko kysyä jotain? En nyt tiedä onko tämä turha kysymys, mutta kuitenkin. Onko sinulla kuinka monta poikaa ja onko sinulla miten paljon muita sukulaisia? Kuulin sinulta, kun sanoit, että sinulla on kaksi veljeä ainakin. Haluan vain tietää.

vanhus hilljentyi hetken ja vilkaisi metsään se alkoi kaivata etenkin veljiään joiden kanssa oli elänyt pitkään mutta vielä enemmän omia poikiaan.
- kylä omistan kaksi veljeä vanhin on akatora punainen ja sitten tulee chutora olen heistä nuorin. chutoralla on neljä poikaa ja minulla kolme. chutora katosi jonnekki niin kasvatin itse veljeni pennut omieni kanssa siihen asti kun nämä olisivat kyllin vanhoja seuraamaa omaa jälkeään.
Kurotora ei edes viittinyt katsoo pentuun vastaessaan.

"Akatora ja Chutora.."
Pentu kuunteli tarkkaan, jolloin tämän mielenkiinto myös heräsi. Yukimura tuumi, miten rankkaa olisi huolehtia noinkin monesta tuolla iällä.
- Olisi joskus hienoa tavata nämä sinun veljesi, sekä poikasi, että veljenpoikasi myöskin. Taidat ikävöidä heitä?
Vaikka Kurotora ei katsonut tähän, pentu aavisti silti, että vanhus kaipasi sukulaisiaan.

Vanhus hymähti ja teeskenteli hiukan nousten jatkaessaan matkaa
- ja minä vai? Tuskin tehkööt jokainen mitä haluaa.
Kurotora ei suostunut näyttämään ilmettään pennulle varsinkaan ilmettä joka tuli vanhukselle ajatellessaan veljiä ja omia poikiaan.

"Ei hänen tarvitse peitellä, näen selvästi, että hän ikävöi heitä..."
Sinnikkäästi Yukimura jatkoi Kurotoran perässä kulkemista. Kyllä hänelläkin olisi joskus hienoa nähdä jälleen oma äitinsä sekä muuten vain oma isänsä ja hänen molemmat veljensä.

kurotora pysähtyi äillisesti tämä vain katosi suoraan sillä pusikosta alkoi kuulla rapinaa. miekkonen pisti takajalat paremmin ja etenki yukimuran eteen ja alkoi laskea päätään alemmaksi. pientä murinaa alkoi kuullua. vanhus oli valmis hyökkäämään heti jos jokin loikkaisi esiin.

Yukimura jäi hissukseen Kurotoran jalkojen taakse.
- Mitä nyt?
Pentu saattoi itsekin kuulla rapinaa pusikosta.

Kurotora painautui hiukan allemmaksi ja sanoi pennulle ennen kun loikkasi pusikkoon
- pysy paikalla
Murinaakuului ja lopulta inahdusta. Miekkonen palasi pidellen kettua niskasta kiinni. Vanhus päästi ketusta irti joka pinkosi samantien karkuun.
- vorot liikenteessä..

- No johan nyt...
Yukimura katsoi hiljakseen karkuun pinkovan ketun perään.
- Kylläpä noita rosvoja löytyy nyt joka paikasta..

Kurotora jatkoi tallustelua samalla kun puhui pennulle.
- sanoit että isäsi on ohun ylipäälikkö niin saanko kysyä että mistä sinä sen tiedät? Ja missä äitisi on?

- Koska silloin, kun lähdin emoni ja veljeni luota, tajusin silloin, että isäni on Ohun ylipäällikkö Gin.
Yukimura juoksi hiljaa Kurotoran viereen.
- Muistan vain, että äitini ja veljeni jäivät Pohjois-Alpeille, kun lähdin. Mutta ehkä he eivät ole siellä enää.

kurotora katsahti pentua ja tuumasi mielessä. että tuo voisi hyvinki olla ginin pentu. kai vanhus ei enään epäröinyt hetkeäkään vaan lähti kohti ohua toisin aikeena ei ollut itse viedä yukimuraa ginille. vaan kai koira tiesi että ehkä john? olisi lähellä ohua ja luovuttaisi pennun hänelle. kai koira itse ei kehannut vielä tulla ohuun sillä halusi löytää omat pojat ensin. ennen kun palaisi ohun. jos kai koira onnistuisi luovuttaa pennun johnille tämä vain hymyilisi lopuksi ja palaisi takaisin kotiinsa.